Ensimmäiseksi kiharaksi uros, koirasosiaalisuus ja kovuus

Kiharakerho ry:n keskustelupalsta

Valvoja: SannaS

Ensimmäiseksi kiharaksi uros, koirasosiaalisuus ja kovuus

ViestiKirjoittaja Matti Okkonen » 30.05.2013 13:40

Hei! Olen lueskellut vanhoja viestejä, mutta haluaisin vielä kysyä muutamia kysymyksiä kiharasta. Olen siis hurahtanut kiharaan lukemani perusteella ja tarkoitus on lähteä tutustumaan ko. koiriin livenä. Aiempaa kokemusta on muutamasta paimenesta (uroksia). Toisen kanssa on harrastettu tokoa ja toisen kanssa palveluskoiralajeja. Alkuun ensimmäisen koiran kanssa oli ongelmana liiallinen varautuneisuus ihmisiin, mutta sen kans on opittu elämään ja asian kanssa päästy tasapainoon. Toisen koiran kanssa ongelmana on ollut taas koira-aggressiivisuus. Koira on koulutettu ja pysyy hallinnassa tiettyyn rajaan asti. Raja ylittyy, jos metriä lähemmäs tullaan ja siinä ei auta enää sitten käskyt. Muuten koira on helppo ja ihana, mutta tämä ikävä piirre varjostaa, enkä tästä ominaisuudesta pidä ollenkaan. Mielestäni tuo aggressiivisuus juontuu epävarmuudesta. Muuten on mennyt kivasti, mutta ongelmina on ollut ylläolevat asiat.

No tuon alkuesittelyn jälkeen sitten päästään siihen, että koiranotto alkaa olla lähellä ja olen katsellut noita kiharia. Luonne tuntuu olevan varsin mukava kirjoitettuna, mutta haluaisin vielä varmistaa muutaman asian isommalta poppoolta. En halua liioitellun varautunutta koiraa enkä koira-aggressiivistä. En kuitenkaan etsi ylisosiaalista ihmisiä kohtaan enkä varsinaista koirapuistokoiraa. Koiran tulisi kuitenkin olla sellainen, että sen voi ottaa huoletta mukaan eri tapahtumiin ja se ei syö ketään, vaikket vahtisi ympäristöä koko aikaa tutka päällä. Eli jos vieras koira ohimennen nuuskaisee tai vieras lapsi yrittää sännätä iholle, toivon että koira ottaa asian suhteellisen lunkisti. Koiran koulutettavuus ja varsinkin yhteiskuntakelvolliseksi saaminen täytyisi olla sellaista, että ihminen, joka vähän ymmärtää koirien päälle, saa tästä mukavan kaverin.

Voisiko tämän perusteella kihara olla hyvä kumppani minulle? Ja vieläpä uroskoira? Lisäksi kerron sen verran, että koira tulisi pikkulapsiperheeseen, omakotitaloon, jossa aidattu piha. Lenkkiä (kävely, pyöräily tai vetohiihto) saisi 1-3 tuntia päivässä pihalla oleilun lisäksi (lyhyet työpäivät mahdollisuus olla ulkohäkissä + lämmitetyssä kopissa). Sen päälle tarkoituksena harrastaa ainakin tokoa ja sitten jotakin muuta, ehkä vepeä, jälkeä tai hakua. Ihan riippuen koirasta.

Ja haluaisin koiran olevan ulkona aktiivinen ja sisällä suhteellisen rauhallinen, koira jolla voi harrastella vähän kaikkea, mitään korkeita tavoitteita ei kuitenkaan ole perhetilanteesta johtuen (pienet lapset). Luonteessa erityisen tärkeää olisi tasapainoisuus, koiran pitää pystyä elämään tavallista arkea ilman, että saisi siihen mittavia koulutuksia. Labbis ja kultainen tuntuu oman käteen hieman nössyköiltä, joten olen nämä hylännyt. Lisäksi koira saisi vähän vahtia (mutta puremiskynnys pitää olla silti korkealla).

Asiat ehkä vähän hyppii, mutta toivon, että saitte viestistä jotakin tolkkua. Ja tarkoituksena tulla katsomaan tosiaankin noita koiria eri tapahtumiin, mitä nyt kesän aikana järjestetään.
Matti Okkonen
 

Re: Ensimmäiseksi kiharaksi uros, koirasosiaalisuus ja kovuu

ViestiKirjoittaja Matti Okkonen » 30.05.2013 15:54

Lisään vielä sen verran, että seuraava koira tulee taloon vasta sitten, kun talossa ei enää ole koiria eli ehkä noin muutaman vuoden sisällä.
Matti Okkonen
 

Re: Ensimmäiseksi kiharaksi uros, koirasosiaalisuus ja kovuu

ViestiKirjoittaja TuulaN » 30.05.2013 22:13

Kirjoituksesi perusteella kihara voisi olla juuri oikea rotu teille.
Kihara on
- aikuisena kotioloissa rauhallinen
- vahtii, mutta ei ole agressiivinen ja puremis kynnys on suuri
- lasten kanssa helppo, mutta iso (Kiharoilla on useasti tapana töniä ihmisiä vartalollaan, kun haluavat huomiota)
- tulee toimeen muiden koirien kanssa (ainakin yleensä)
Tietysti koirat ovat yksilöitä, joten saattaa kiharakin olla ihan erillainen

Hämeenlinnassa kokoontuu kiharoita Kirstulan koirakentällä 12.6.
Tammelassa, SNJ:n pääbäyttelyssä 6.7. näkee myös kerralla enemmän kiharoita
Ja tietysti Kiharaleirillä Kemissä 19. - 21.7.

Tervetuloa tutustumaan rotuun

Tuula Nummenpää
TuulaN
 
Viestit: 242
Liittynyt: 11.03.2005 19:57
Paikkakunta: Padasjoki

Re: Ensimmäiseksi kiharaksi uros, koirasosiaalisuus ja kovuu

ViestiKirjoittaja pohjanpoika » 31.05.2013 05:47

Tuulan kirjoituksesta käykin pääpiirteittäin selville kiharan luonne. Koiralla on yleensä niin suuri itsetunto, ettei sen tarvitse olemustaan korostaa rähisemällä. On etupäässä yhden "isännän" koira, mutta kuitenkin perhekoirana erinomainen. lasten kanssa tulee toimeen. Koulutettavuus on jäykähkö, mutta kun on kärsivällisyyttä, niin sitten kerran asian opittuaan muistaa opeteut asiat. Luonnossa erinomainen harrastekoira, joskin vaatii ns "tiukkoja suitseja". Vartiointi viettiä on, mutta itse en ole kokenut sen menneen ylitse.
Kiharoissa kuten muissa roduissakin kannatta kiinnittää vanhempien sosiaalisuuteen ja perusluonteeseen huomiota, koska varsinkin nartuissa on ärtyneisyyttä muita koiria kohtaan. Itse useammankin kiharan kanssa, (niin narttujaen kuin urostenkin), harrastaneena voin suositella myös muille.
Petri Paavola
pohjanpoika
 
Viestit: 160
Liittynyt: 26.02.2005 18:26

Re: Ensimmäiseksi kiharaksi uros, koirasosiaalisuus ja kovuu

ViestiKirjoittaja Matti Okkonen » 31.05.2013 11:49

Hei, tuli vielä mieleen, että onko tiellä kokeneilla kiharaihmisillä jotakin näppituntumaa, mitä sukulinjaa voisin erityisesti katsella (voi laittaa asiasta yksityisviestiä)? Jos tosiaan tasapainoisuutta haetaan, kohtuu sosiaalisuutta ihmisiä ja koiria kohtaan, taisteluhalua saisi myös mielellään olla. Metsälläkin oli tarkoitus käyttää jonkin verran. Koulutus siihen on tosin itselle uutta, mutta jospa siitä noutajakerhon kautta kuitenkin alkuun päästäisiin.
Matti Okkonen
 

Re: Ensimmäiseksi kiharaksi uros, koirasosiaalisuus ja kovuu

ViestiKirjoittaja Matti Okkonen » 01.06.2013 21:42

Haluaisin vielä kysyä sellaista asiaa, että kuinka nopea kihara on reagoimaan asioihin ja mikä on tyypillinen reagointitapa? Jossakin yhteydessä rotua on sanottu dieseliksi, mutta mikä on teistä se totuus? Yritän vielä hahmottaa, että ymmärrätte mitä tarkoitan ja vastaavasti minä ymmärrän mitä te tarkoitatte:

Eli kuinka nopeasti kihara reagoi ja millä tavalla alla olevissa esimerkkitapauksissa (voivat kuulostaa huvittaviltakin :mrgreen: )

- olet lenkillä koiran kanssa. Kävelette tien laidassa olevan terassin ohi, joka on umpiaidattu. Juuri kuin olet terassin kohdalla, aidan alta sinkoaa teidän jalkoihinne pikkukoira hampaat irvessä räkyttämään. Mitä tekee keskivertokihara ja kuinka nopeasti?

- Kävelette ulkona ja yhtäkkiä kulmauksen takaa tulee uhkaavan oloinen ihminen, joka yrittää hidastaa kulkuanne. Reagoiko koira ja miten?

- Olette kävelemässä metsässä ja koira on irti. Yhtäkkiä edessänne seisoo
a) koira
b) ihminen
c) hirvi

- lapsenne ja naapurin lapset leikkivät sisällä. Yhtäkkiä omien ja vieraiden lasten kesken tulee käsirysyä. Mitä tekis koira (jos annettaisiin)? Ja tähän liittyen, pidättekö aina vieraiden lasten ollessa koiraa portin takana tms, niin kuin monien puolustusviettisten pk-koirien kanssa tehdään, vaikka vanhemmat olisivatkin itse paikalla?

- Miten keskivertokihara suhtautuu tilanteeseen, kun ihan vierestänne sujahtaa äkkiarvaamatta mopo, pyörä, pyöräilijä koiran kanssa tms (ja siis todella läheltä, eli noin metrin päästä teistä).

Yritän nyt hahmottaa tätä rotua, kun äkkiarvattuna noutaja ja paimen suhtautuu keskimääräisesti yllämainittuihin asioihin hieman erilailla, vaistomaisesti. Kysymykset voi kuulostaa tyhmiltäkin ja yksilöitähän kaikki koirat on, mutta jos puhutaan nyt keskiverto-omistajan keskivertokoirasta.
Matti Okkonen
 

Re: Ensimmäiseksi kiharaksi uros, koirasosiaalisuus ja kovuu

ViestiKirjoittaja KatiH » 02.06.2013 20:53

Hei, kuten itsekin totesit, erot tuollaisiin tilanteisiin reagoimisessa ovat saman rodun sisälläkin aina yksilökohtaisia ja riippuvat paljolti myös koiran iästä ja sen saamasta "elämänkokemuksesta". Oman kokemukseni perusteella kihara on järkevä, hyvän tilannetajun omaava koira, joka kestää erinomaisesti normaalia arkea ja sen yllättäviäkin tapahtumia. Riippuu sitten koiran iästä ja hihnan päästä miten se reagoi vaikkapa ohi suhahtavaan pyörään. Omistani tiedän, että nuorena esim. rullaluistelijoita olisi ollut kiva vähän jahdata, mutta kun moinen harrastustoiminta tuomittiin emännän suunnalta, niin asia oli sillä selvä:) Jo edesmennyt kiharaurokseni kehittyi iän myötä niin luotettavaksi, että ei se olisi missään talutushihnaa enää tarvinnut. Ei vaikka vastaan olisi tullut hirvi:) Eikä moinen viilipyttymäisyys arjessa ole harvinaista tässä rodussa, sen tiedän.

Perhekoirana minulla on kiharasta vain hyvää sanottavaa. Loistavasti kestävät lapsiperheen arkea ja kylässä ramppaavia kavereita. Ikinä en ole omiani mihinkään aidannut kun en ole kotona. Ainoastaan palloleikit ja repimisleikit olen pieniltä lapsilta kieltänyt, syynä koiran suuri koko, joka yhdistettynä riehaantumiseen leikkihetkenä ei aina ihan toimi toivotusti lasten kanssa. Kihara ei tarkota pahaa, mutta se saattaa kyllä jyrätä vahingossa pienet leikkitoverit leikin tiimellyksessä!

Uhkaaviin, tai paremminkin epäilyttäviin ihmisiin omat kiharani ovat reagoineet rauhallisesti, mutta päättäväisesti. Eikä yhtään pientä jalkoihin singonnutta koiraa ole vahingoitettu tähän päivään mennessä. Se mikä nykyiset koirani saa pahimmin kiihtymään on äkkiarvaamaatta eteen poukkoava irtokissa. Silloin on muutamaan otteeseen olleet käsilihakset tiukoilla:) Ovat valitettavasti päässeet pari kertaa ajamaan kissan puuhun ja nyt ne kai koirieni mielestä kuuluvat kaikki sinne...:)

Olen itse ollut kovasti tyytyväinen rotuvalintaani sekä harrrastus-että perhekoirana. Käy katsomassa kiharoita tapahtumissa/harrastajien luona, niin näet, millainen rotu on kyseessä.

Kati Heiskanen
KatiH
 
Viestit: 232
Liittynyt: 14.02.2005 17:59

Re: Ensimmäiseksi kiharaksi uros, koirasosiaalisuus ja kovuu

ViestiKirjoittaja Matti Okkonen » 02.06.2013 22:27

Kiitos Kati, tuo valaisi jo asiaa kummasti :) Tarkoituksenani on kyllä käydä tämän kesän aikana katsomassa kiharoita noissa eri tapahtumissa.

Osaisiko vielä joku valaista eräässä asiassa. Miksi jossakin rotukuvauksessa sanottiin, ettei kihara sovi ensimmäiseksi koiraksi? Ison kokonsa ja vahvan luonteensa takiako? Saako tästä rodusta tehtyä helposti ns. kulmakunnan kauhun taitamattomissa käsissä?
Matti Okkonen
 

Re: Ensimmäiseksi kiharaksi uros, koirasosiaalisuus ja kovuu

ViestiKirjoittaja laventeli » 03.06.2013 13:13

Vaikea sanoa, mitä on ajateltu, kun kiharan sopivuutta ekaksi koiraksi on epäilty. Voihan varsinkin uros olla melko iso ja voimakas, mutta ei mielestäni siinä suhteessa kummempi kuin suuri labradoriuros.
Kun nyt esimerkiksi juuri kiharaa ja labradoria vertaan (niistä on kokemusta), niin selvästi poikkeava asia on kiharoiden älykkyys. Kihara voi kyllä helposti vedättää kokematonta ihmistä 6-0, kun yli 20 vuoden noutajakokemuksellakin vielä tulee yllätyksiä. Monet kiharat ovat melkoisia houdineja, joita ei pidättele häkit, aitaukset tai edes ovet. Nuorempi omistani tulee vaivatta ulos lähes kaikista näyttelyhäkeistä tms., se on onnistunut itsenäisesti avaan Hiacen liukuoven, lähtenyt laivalla hytistä vaeltamaan mennen tullen (toisella kerralla ovi aukesi sisäänpäin kahvaa kääntämällä ja oli ihmisellekin painavan tuntuinen) jne. Tähän älykkyyteen kun liitetään melkoinen omapäisyys, niin eihän se ehkä kaikkien aloittelijoiden rotu ole.
Elämä ilman nuuskuneniä, heiluvia häntiä ja "eihän me mitään"-ilmeitä ei ole meikeläisen elämää...
Avatar
laventeli
 
Viestit: 209
Liittynyt: 22.02.2005 17:14
Paikkakunta: Pyhtää, Haavisto/(Kotka)

Re: Ensimmäiseksi kiharaksi uros, koirasosiaalisuus ja kovuu

ViestiKirjoittaja Hilu » 03.06.2013 21:52

pohjanpoika kirjoitti:Kiharoissa kuten muissa roduissakin kannatta kiinnittää vanhempien sosiaalisuuteen ja perusluonteeseen huomiota, koska varsinkin nartuissa on ärtyneisyyttä muita koiria kohtaan. Petri Paavola


Itselläni on ollut muutama kiharanarttu sekä kiharauros. Nartut ovat olleet ehkä hieman aktiivisempia, tempperamenttisia, helpommin koulutettavia kuin kiharauros. Yleensä nartut ovat olleet kontaktihakuisia ja yhteistyökykyisiä lempeitä otuksia. :grin: Kiharauroksemme oli todella vahvahermoinen, hyväluonteinen ja vakaa jössikkä :) Jos narttulinjassa on ärtyneisyyttä muita koiria kohtaan, niin kannattaa ehkä välttää sitä sukulinjaa.
Hilu
 

Re: Ensimmäiseksi kiharaksi uros, koirasosiaalisuus ja kovuu

ViestiKirjoittaja spirit » 08.06.2013 16:28

Luen kiharan yhdeksi parhaista ominaisuudesta luotettavuuden. Niin nartulla kuin uroksella ( itsellä ollut 8 narttua ja 2 urosta ) on pitkä pinna. Toisaaltae se silloin kertoo hyvästä hermorakenteesta ja itseluottamuksesta. Uros toki on iso, iitsellä toinen oli todellakin iso, mutta niille ei tarvitse kaikkea rautalangaasta vääntää kotoelämässä. Omat urokseni olivat lempeitä, eikä niitä saanut toinen uros edes provosoitua tappeluun. Meidän pojat hoiti tilanteen rauhallisesti, panivat mielumin leikiksi. Oma kokemukseni on, ettei uros alistunut, muttei myöskään tapellut.Silloin toinenkin lopetti, kun ei tullut mitään vastakaikua. Kihara on parhaimmillaan, kun sillä on selvä ( mutta tietysti oikeudenmukainen) johtaja.
spirit
 

Re: Ensimmäiseksi kiharaksi uros, koirasosiaalisuus ja kovuu

ViestiKirjoittaja Matti Okkonen » 09.06.2013 13:11

Miten te luonnehtisitte vielä noita nartun ja uroksen eroja luonteen osalta yleisesti? Onko keskimäärin herkempi, helpompi ohjattava, lyhytpinnaisempi tms? En ole narttuja koskaan omistanut, niin vähän hakusessa tämä asia.
Matti Okkonen
 

Re: Ensimmäiseksi kiharaksi uros, koirasosiaalisuus ja kovuu

ViestiKirjoittaja cimramin » 15.06.2013 16:32

Itse sanoisin että ei sen uroksen ja nartun luonteissa ole sen kummemmin eroja kuin mitä on yksilölliset erot urosten keskuudessa. On narttuja jotka on äksympiä toisille nartuille ja sitten on niitä jotka eivät tee pahaa kärpäsellekään saatika äksyile muille koirille. Yhtälailla uroksissa on koviksia ja "kovakorvaisia" kavereita, jotka luulee tietävänsä kaiken paremmin kuin isäntänsä ja sitten on niitä jotka vain odottavat seuraavaa pyyntöä jota pääsisi toteuttamaan. Omakohtaisesti olen todennut omat urokseni helpommiksi harrastuskoiriksi kuin nartut, lähinnä narttujen hormooneista johtuvien ailahtelevaisuuksien vuoksi. aktiiviharrastus kaveriksi suunnittelemani narttu juoksee pahimmillaan neljän kuukauden välein ja juoksuja seuraa kuukauden kestävä "masis" jolloin mikään ei vaan kiinnosta. Otollinen harrastusaika jää siis hyvin lyhyeksi. Urokset taas ovat aina valmiita touhuun ja toimintaan.

Keskiverto kihara taitaa yleensä olla enemmän sitä diesel tyyppiä reagointivauhdissaan, omasta laumasta löytyy dieseliä ja sitten sitä vilkkaampaa yhtälailla edustettuna. Lenkillä jos tulee ihminen/koira/hevonen/hirvi vastaan ja koirat hoksaa sen ennen minua niin yleensä ne joko jäävät paikoilleen ja alkavat katsella minun suuntaan kuin kysyen saako mennä tai sitten vain jatkavat matkaa käyden ehkä haistamassa tulijaa. Jos yllättävä tyyppi tulee mutkassa ja törmää meihin niin nämä saattavat haistaa ohimennen ja jatkavat sitten omia touhujaan. Yhden kerran on yksi koira yrittänyt lähteä hirven perään haukulla, mutta tuli kyllä nopeasti kutsuttaessa pois.

Ei ole tarvinnut kyllä portin takana pitää lasten vuoksi. Näillä on tosi pitkä pinna, eivätkä välitä vaikka homma menisi vähemmän rauhalliseksi. Osaavat kyllä lähteä pois epämiellyttävistä tilanteista ja ennemmin katseellaan kysyvät apuja minulta kuin reagoisivat esim. murinalla tms. ikävässä tilanteessa.
Avatar
cimramin
 
Viestit: 44
Liittynyt: 08.03.2005 14:58
Paikkakunta: Oulu


Paluu kiharakarvainen noutaja

Paikallaolijat

Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei rekisteröityneitä käyttäjiä ja 1 vierailijaa

cron